Kinahmon Erämiehet ry.
6.9.1959 kokoontui joukko kinahmolaisia metsästyksen harrastajia Honkapirtille perustamaan metsästysseuraa. Mukaan oli kutsuttu myös silloinen riistapäällikkö Mikko Rantanen. Seuran nimeksi päätettiin KINAHMON ERÄMIEHET. 17 miehen joukosta valittiin kuuden henkilön johtokunta: Onni Savolainen, Veikko Reijonen, Arvi Sormunen, Veikko Matikainen, Juho A Hyttinen ja Armas Kettunen. Samalla päätettiin, että syyskuun aikana liittyneet hyväksytään seuran perustajajäseneksi. Metsästysmaita saatiin vuokrattua ensimmäisenä vuotena 3.675 ha. Nyt pinta-ala on noin 7.000 ha, jolla ollaan pinta-alaltaan Polvijärven seuroista toiseksi suurin.
Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Onni Savolainen, varapuheenjohtajaksi Arvi Sormunen ja sihteeri-rahastonhoitajaksi Veikko Reijonen. Puheenjohtajana vuosina -59-71 toiminut Onni Savolainen on kutsuttu seuran kunniapuheenjohtajaksi. Nykyisin puheenjohtajana toimii Esa Lehikoinen, varapuheenjohtajana Jouni Mönkkönen ja sihteerinä Teemu Kallinen.
Jäsenmäärät ovat kehittyneet ensimmäisen kokouksen 17 jäsenestä vuoden 1960 lopun 49 jäseneen, vuonna 1975 ylittyi 100 jäsenen raja ja 20 vuotta sitten jäsenmäärä oli 148 jäsentä. Viimeisen 10 vuoden aikana jäsenmäärä on ollut 180 -190 välillä. Toiminnan alussa päätettiin jakaa alueet viiteen eri lohkoon - metsästysalueitten valvonnan helpottamiseksi ja määrättiin valvojat joka alueelle. Päätettiin metsästyskiintiöt: jäniksiä sai ampua niiden vähyyden takia 5 kpl yhtä jäniskoiraa kohden ja koiraton jäsen 2 jänistä. Metsäkanalintuja sai metsästää siten, että koiran omistaja sai ampua 10 lintua ja koiraton 5 lintua.
Heti ensimmäisistä kokouspöytäkirjoista tulee ilmi jäsenistön huoli, että miten saada riistakannat vahvistumaan alueella. Niinpä alettiin suunnitella ja tekemään riistapeltoja ja muita ruokintapaikkoja riistalle, tehtiin rauhoitusalueita, pienennettiin riistakiintiöitä, tehostettiin metsästyksen valvontaa salametsästykseltä ja tehtiin kissaloukkuja seuran varoin. Myös variksia hävitettiin myrkyillä ja koirakuria tiukennettiin. Kettuja metsästettiin ahkerasti sekä järjestettiin tuhoeläinkilpailu.
Pienriistakannat ovat vaihdelleet seuran historian aikana melkoisesti esim. 1960 luvun lopulla ja -70 luvun alussa jäniskannat olivat erittäin huonot. Nyt jäniskanta vaihtelee hyvän ja kohtalaisen välillä. Teeri- ja metsokannat on olleet heikohkot viimeisen 20 vuoden aikana, joskin pienoista nousua on havaittavissa. Pienpetoja esiintyy alueella runsaasti ja niitä pyydetäänkin tehokkaasti; esim. viimeisen 10 vuoden aikana on pyydetty kettuja noin 150 kpl, supeja noin 200, minkkejä reilut 200 ja näätiä noin 50. Seuran ensimmäinen ilves ammuttiin vuonna 2004. Myös karhujahteihin on osallistuttu viime vuosina.
Ensimmäiset hirvenkaatoluvat anottiin ja saatiin vuonna 1961 kahdelle hirvelle, joista vain toinen saatiin kaadetuksi. Vuonna 1961 osallistui ensimmäisiin hirvenammuntakokeisiin 20 seuran jäsentä, joista 13 läpäisi kokeen. Seuraava hirvi saatiin kaadettua vasta vuona 1965. Jo silloin huomattiin, että hirvet muuttavat vähän ennen metsästyksen alkamista seuran alueelta talvilaitumille.
70-luvun lopulla lähti hirvikannat voimakkaaseen kasvuun. Seuralla oli parhaimmillaan 80-luvun alussa 23 hirven kaatolupa, jotka saatiin metsästettyä muutamassa viikossa. Silloin oli hirviporukkakin melkoinen - yli 80 henkilöä, mukana myös naisia. Hirven metsästykset tapahtuivat aina vuoteen 1997 asti miesajolla, sen jälkeen on metsästetty koirilla. Nykyisin pyyntilupia on ollut noin 5 - 11 + mahdolliset pankkiluvat. Vuonna 2021 ei hirviä metsästetty Polvijärven alueella ollenkaan. Seuran ensimmäinen metsäkauris saatiin saaliksi vuonna 2003 ja sen jälkeen on metsästetty vuosittain yhteisjahtina noin 2 - 5 kaurista. Alueella on elinvoimainen noin reilun 30 kauriin vakituinen kanta.
Metsästysmajan rakentamisesta keskusteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1963 talvikokouksessa ja jo saman vuoden kesäkuussa hyväksyttiin majan piirustukset ja tehtiin tontin vuokrasopimus. Maja valmistui vuonna 1965. Työt tehtiin talkootyönä ja rakennuspuut kerättiin jäseniltä. Erämajan tontti ostettiin omaksi vuonna 1980. Majaa laajennettiin 40 neliöllä vuosien 1984-85 aikana nykyiseen muotoonsa ja samalla otettiin majalle sähköt. Nylkyvaja rakennettiin vuonna 2000 ja kylmiö tehtiin vajaan vuonna 2010. Vuonna 2014 rakennettiin pihalle kota, vuonna 2020 savustuskoppi sekä vuonna 2017 laavu Jänkään. Kaikki rakennelmat on tehty talkootyönä.
Kinahmon Erämiesten jäsenet ovat osallistuneet koko seuran historian aikana erittäin aktiivisesti kaikenlaiseen ampumakilpailutoimintaan, mm. voittamalla monia riistanhoitoyhdistyksen pitäjänmestaruuksia hirvessä, luodikossa, haulikossa, hirvenhiihdossa, hirvihölkässä ja hirvenhiihtoviestissä. Seuran mestaruudesta kilpaillaan vuosittain lukuisissa ammuntalajeissa. Myös naapuriseurojen kanssa on kilpailtu ahkerasti ja hyvällä menestyksellä.
Seuramme jäsenet ovat harrastaneet vuosien varrella myös aktiivista kenneltoimintaa. Ensimmäiset ajokokeissa käyneet kinahmolaiset olivat vuonna 1970 Romppasen veljekset Matti ja Mauri Humu nimisellä suomenajokoiralla, josta tuli piirinmestari vuonna 1972. Kaksi seuramme jäsenten koiraa on päässyt osallistumaan jopa valtakunnalliseen SM-kilpa ajokokeeseen. Pohjois-Karjalan ajokoirayhdistyksen ajomestaruus on tullut Kinahmoon kolmesti.
Leo Matikaisen saksanseisoja narttu Pruukin Coco on saavuttanut kanakoirien erikoiskokeessa suomenmestaruus pronssia vuonna 1994 ja hopeaa vuonna 1996 sekä saavuttanut arvostetun vuoden koekoira tittelin vuonna 1993. Reima Ronkaisen labradoriuros Havulinnan Draken voitti Suomen noutajamestaruuden vuonna 2004 ja oli Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa toinen sekä voitti myös Suomen metsästysnoutajien mestaruuden vuosina 2002-03-04.
Kinahmon Erämiehet on Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin jäsen ja Pohjois-Karjalan kennelpiirin jäsen.